Tekoälyn hyödyntäminen toiminnanohjauksessa esimerkiksi työjonojen ja ajoreittien optimointiin on kuuma puheenaihe alalla. Järjestelmätoimittajat kehittävät tekoälykkäitä järjestelmiä, jotka optimoivat työntekijöiden työpäivän tarkasti askel askeleelta. Onko optimoinnissa kuitenkin myös varjopuoli: Tappaako optimointi motivaation?
Optimoiko tekoäly ihmistä paremmin?
“Tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin…Eräässä merkityksessä tekoälynä pidetään tietokoneohjelmaa, joka suorittaa yleisesti ihmismäistä ajattelua.” Wikipedia.
Hyvin toteutettu tekoäly osaa optimoida esimerkiksi useiden peräkkäisten työtehtävien suoritusjärjestyksen ja reitin. Mutta toisaalta tekoälykin on käytännössä ihmisen toteuttama algoritmi, jolle kerrotaan lähtötiedot ja eri skenaarioiden arvostus. Mitä jos jokin tärkeä tieto jää algoritmille kertomatta tai sitä ei osata ottaa huomioon? Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa on kerrottu kotihoidon työntekijöiden näkökulmaa ja kokemuksia tekoälyllä tehdystä optimoinnista: ”Ennen yksi hoitaja kävi yhdessä talossa, jossa oli useampi asiakas. Nyt meitä voi olla huonolla tuurilla 3-4 hoitajaa samassa talossa”, hoitaja kertoo. Olisiko tässä esimerkissä tekoälyllä oppimisen paikka?
Motivaatio vs. optimointi
Tekoälyssä ja optimoinnissa on hyviä puolia ja uskon vilpittömästi, että tekoäly tulee mullistamaan tulevaisuudessa tapaamme toimia ja tehdä töitä. On kuitenkin löydettävä tasapaino tekoälykkään koneen ja älykkään ihmisen tekemän optimoinnin ja päätösten hyödyntämiselle ja erityisesti: on kyettävä tekemään työstä työntekijälle motivoivaa. Miten motivoivaa on kokeneelle työntekijälle, se, että hänelle kerrotaan askel askeleelta päivän työtehtävien suoritusjärjestys ja jopa ajoreitti kohteeseen?
Jokainen meistä voi todennäköisesti omalta kohdaltaan myöntää tutkimuksissakin todetun tosiasian: Motivaatiolla on suuri vaikutus suorituskykyyn. Väitän, että useimmissa tapauksissa työntekijän motivaatio vaikuttaa optimointia enemmän tehokkuuteen sekä tehtävän optimaaliseen suoritukseen. Samalla se vaikuttaa työntekijän jaksamiseen, joka taas vaikuttaa työntekijöiden sairaspoissaoloihin ja vaihtuvuuteen. Lopulta tämä kaikki näkyy myös yrityksen tuloksessa.
Älykäs työntekijä optimoi itse, kunhan annat keinot
Motivoitunut ja osaava työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin. Työntekijä myös osaa ottaa huomioon nopeasti muuttuvat olosuhteet, joskus jopa tekoälyä paremmin. Jotta työntekijä voi optimoida itse oman työpäivänsä ja pysyä motivoituneena, on tärkeää, että työntekijällä on valta tehdä tarvittavia päätöksiä sekä tarpeeksi tietoa päätösten tekemiseen. Esimerkiksi mobiili toiminnanohjausjärjestelmä voi olla yksi askel kohti vallan ja tiedon luovuttamista sinne, missä työ suoritetaan.
Mobiili toiminnanohjaus ei ole kyttäämistä, vaan sen mahdollistamista, että työntekijällä on työkalut ja vapaus vaikuttaa oman työpäivän kulkuun sekä tarvittavat tiedot järkevien päätösten tekemiseen itsenäisesti.
Kiinnostuitko?
Lue lisää itseohjautuvuudesta täältä tai toiminnanohjausjärjestelmän valinasta täältä. Tai ota yhteyttä ja jutellaan lisää!