Hillava-blogi

Artikkelin ensimmäisessä osassa kerroin, miksi pilvilinnat kannattaa unohtaa ja keskittyä määrittelemään vain välttämätön. Tässä osassa keskitytään siihen, miten määritellään vain välttämätön.

Useissa yrityksissä järjestelmähankinta alkaa määrittelytyöpajoilla, joissa on mukana useiden toimintojen edustajia ja joissa kaikki saavat tuoda esiin omat utopistisetkin toiveensa. Mukana voi olla myös ulkopuolinen konsultti, jonka erikoisosaaminen saattaa asemoitua vahvasti määrittelydokumenttien tuottamiseen.

Vanhanaikainen tapa valita tietojärjestelmä on vertailla järjestelmiä ja valita niistä se, joka tukee yrityksen liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelmä sopii johonkin yrityksen liiketoiminta-alueelle loistavasti, mutta jollain toisella alueella ajaudutaan kompromisseihin ja liiketoiminta joutuu sopeutumaan muiden järjestelmälle asettamiin vaatimuksiin.

Digitalisaation edetessä yhä useampi perinteinenkin yritys ottaa käyttöön tietotekniikkaa hyödyntäviä työkaluja. Työntekijät saattavat helposti vierastaa uusia työkaluja ja muutoksia työrutiineihinsa ja tästä voi kummuta muutosvastarintaa.

Mitä tulee ottaa huomioon toiminnanohjausjärjestelmän hankinnassa? Mistä tiedät, mikä järjestelmä oikeasti sopii käyttöönne? Miten teet oikean valinnan?

Digitalisaation myötä työympäristö sekä tapa tehdä työtä on muuttunut valtavasti ja nopeasti. Jotta yksilö ja yritys pysyy mukana kilpailussa, on tehtävä muutoksia ja pysyttävä kehityksen mukana. Myös perinteisellä mallilla toimiva yritys voi pärjätä ja sen toiminta kehittyä jonkin aikaa, mutta ilman kehitystä ennen pitkää huomataan, että kilpailijat menevät ohi oikealta ja vasemmalta.

Palveluliiketoiminnassa henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi. Ilman henkilöstöä liiketoimintaa ei käytännössä ole ja laskutusta ei synny. Laskutuksen määrä kuitenkin riippuu vahvasti siitä, kuinka tehokkaasti resurssit saadaan hallittua ja resurssien aika käytettyä laskutettavaan tekemiseen.